Esimerkit pimeästä liiketoiminnasta ovat useimmille melko tuttuja: sähköasentaja ottamassa maksun epävirallisesti käteisenä, puolituttu naapurinpoika ajamassa rekisteröimätöntä taksia vapaa-ajallaan. Harmaan talouden eli kaikenlaisen pimeän liiketoiminnan yleisyys vaihtelee suuresti maittain, ja se maksaa maailmanlaajuisesti vuosittain biljoonia dollareita.
Yleensä harmaa talous määritellään taloudelliseksi toiminnaksi, jossa jätetään hoitamatta lakisääteisiä velvoitteita, kuten verojen maksu tai asiaankuuluvat työsopimukset.
IMF:n mukaan maissa, joissa on tehokkaampi hallinto ja joiden sääntely on järkevämpää, on selvästi pienempi harmaa talous. Raskaasti säännellyissä, hallinnoltaan heikommissa talouksissa on tyypillisesti hyvin merkittävä harmaa talous. Tästä on paljon loistavia esimerkkejä 1990-luvulta entisistä kommunistivaltioista. Esimerkiksi Georgian harmaa talous oli 1990-luvulla arviolta jopa 64% koko maan bruttokansantuotteesta.
Tällä hetkellä harmaa talous on selvässä kasvussa ympäri eteläistä Eurooppaa. Kasvun suuruutta tosin on mahdotonta mitata tarkasti, koska on kyse laittomasta toiminnasta. Saksalaiseen Tübingenin yliopistoon kuuluvan Institute for Applied Economic Researchin tekemä uusi tutkimus kertoo, että Kreikan harmaan talouden suuruus on noin 21,5% maan bruttokansantuotteesta. Yhdysvalloissa taas epävirallinen rahan liikkuminen on tutkimuksen mukaan selvästi harvinaisempaa, siellä harmaan talouden koko on arviolta vain 5,4% maan bruttokansantuotteesta.
Kuvasta näkyy harmaan talouden osuus tiettyjen maiden bruttokansantuotteista vuonna 2017.
You will find more statistics at Statista
Jaa: