Olisiko Trump vai Harris parempi maailmantaloudelle?

Kamala Harrisilla on potentiaalia käynnistää maailmanlaajuinen kaupan elpyminen, joka myös vahvistaisi Yhdysvaltojen taloutta parantaen samalla maan globaalia johtajuutta. Jos puolestaan Donald Trump voittaa Yhdysvaltain presidentinvaalit, ei ole juurikaan syytä odottaa muuta kuin uutta iskua maailmankaupalle, joka johtaisi huomattavasti useampiin häviäjiin kuin voittajiin.

NEW YORK – Yksi merkittävä epävarmuustekijä, joka varjostaa maailmantaloutta, on Yhdysvaltain presidentinvaalit. Vaikka Yhdysvalloissa asuu vain 5 % maailman väestöstä ja sen osuus globaalista talouskasvusta on vain 15 %, sen rooli maailman talouden muovaamisessa on vertaansa vailla. Tämän vuoksi seuraavan hallinnon – olipa sitä johtamassa Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris tai entinen presidentti Donald Trump – kauppapolitiikalla on väistämättä merkittäviä heijastusvaikutuksia.

Tiedämme, mitä Trump todennäköisesti tekee: hän nostaa Yhdysvaltojen tullit Kiinasta tuleville tuontituotteille 60 prosenttiin ja asettaa 10 prosentin tullin kaikista muista maista tuleville tuontituotteille. Nämä toimet vahingoittaisivat eniten Kiinan vientiä Yhdysvaltoihin, mutta samaten monien muiden maiden vienti Yhdysvaltoihin vähenisi. Muutamat korvaavia tuotteita Kiinaan vievät maat puolestaan saattaisivat hyötyä.

Myös taloudet, jotka ovat riippuvaisia Kiinasta toimitusketjujen kautta kärsisivät. Monet eteläkorealaiset ja japanilaiset yritykset vievät osia ja komponentteja Kiinaan, missä ne yhdistetään Kiinassa valmistettuihin osiin ja komponentteihin, sekä mahdollisesti kootaan lopputuotteiksi, jotka sitten viedään Yhdysvaltoihin ja muualle. Tämä tarkoittaa, että Kiinan viennin väheneminen Yhdysvaltoihin johtaisi myös Japanin, Etelä-Korean ja muiden vastaavien maiden viennin vähenemiseen. Yritykset kiertää ongelma siirtämällä toimitusketjuja Intiaan, Vietnamiin ja muualle saattaisivat osittain lieventää tätä vaikutusta, mutta tällaiset ratkaisut olisivat todennäköisesti sekä kalliita että vaillinaisia.

“Trump-kauppashokin” vaikutukset eivät päättyisi siihen. Jos tullit hidastavat kasvua Kiinassa, Kiinan tuontikysyntä voisi laskea, mikä aiheuttaisi jälleen uuden iskun talouksille, joiden suurimpia kauppakumppaneita Kiina on, kuten Japanille, Etelä-Korealle ja Kaakkois-Aasian maille. Trumpin ehdottamilla tulleilla olisi myös kaksi vähemmän ilmeistä vaikutusta, joista kumpikaan ei ole Yhdysvalloille toivottava. Ensinnäkin ne hidastaisivat Yhdysvaltojen vientiä moniin maihin, koska Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämä johtuu enemmän kansallisesta säästämisen puutteesta kuin Yhdysvaltojen omasta kauppapolitiikasta. Koska Trumpin ehdottamien tullien ei todennäköisesti odoteta lisäävän merkittävästi Yhdysvaltojen säästämisastetta, tuonnin väheneminen johtaisi vastaavasti viennin vähenemiseen. Tämä puolestaan vähentäisi Yhdysvaltojen suhteellista merkitystä monien maiden kauppakumppanina.

Toiseksi Trumpin tullit horjuttaisivat maailmantalouden järjestystä, jonka luomisessa Yhdysvallat on ollut keskeinen toimija. Trumpin toimet rikkoisivat Yhdysvaltojen velvoitteita Maailman kauppajärjestössä (WTO). Mutta koska Yhdysvallat on vuosien ajan heikentänyt WTO:n riitojenratkaisujärjestelmää, järjestö ei todennäköisesti pystyisi hillitsemään Trumpin protektionismia. Tämä vahvistaisi käsitystä siitä, että Yhdysvallat ei noudata sääntöjä, ja kannustaisi muita maita – erityisesti niitä, jotka kamppailevat korkean epätasa-arvon kanssa – ottamaan käyttöön vastatulleja tai muita protektionistisia toimia. (Populistipoliitikot markkinoivat usein kaupan esteitä ratkaisuna epätasa-arvoon.)

Harrisin todennäköisen kauppapolitiikan ääriviivat ovat vähemmän selkeät. Hänen voidaan arvella noudattavan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kauppapolitiikkaa, joka on hieman vähemmän arvaamatonta kuin Trumpin, mutta joka on silti rasite Bidenin poliittiselle perinnölle. Itse asiassa Bidenin politiikan jatkaminen edistäisi edelleen Yhdysvaltojen suhteellista heikkenemistä maailmantaloudessa, joskaan ei yhtä nopeasti kuin Trumpin tullit.

On olemassa myös toinen mahdollisuus. Ottamalla inspiraatiota kahdelta edelliseltä demokraattien presidentiltä, Barack Obamalta ja Bill Clintonilta, Harris saattaisi pyrkiä elvyttämään Yhdysvaltojen johtajuutta globaalissa kaupassa, muun muassa liittymällä uudelleen laajaan ja edistykselliseen Tyynenmeren kumppanuussopimukseen (CPTPP), johon kuuluvat Australia, Brunei, Kanada, Chile, Japani, Malesia, Meksiko, Uusi-Seelanti, Peru, Singapore ja Vietnam.

CPTPP kehittyi Tyynenmeren kumppanuussopimuksesta, jota Obama ajoi eteenpäin, mutta jota ei koskaan ratifioitu, koska Trump päätti vetäytyä siitä vuonna 2017. Japanin johtajuuden ansiosta CPTPP kuitenkin ratifioitiin seuraavana vuonna.

CPTPP:n hyöty ei rajoitu vain markkinoiden avaamiseen jäsenmaiden välillä, vaan se asettaa myös institutionaalisia vaatimuksia, jotka koskevat valtion omistamia yrityksiä, julkisia hankintoja ja tukisääntöjä. Koska CPTPP edistää institutionaalisia uudistuksia jäsenmaissaan, sitä voidaan pitää eräänlaisena “WTO-plus”-sopimuksena.

CPTPP saattaa jopa vauhdittaa uudistuksia mahdollisten uusien jäsenten keskuudessa. Vaikka Kiina ei tällä hetkellä täytä sopimuksen vaatimuksia, se on hakenut jäsenyyttä, mikä viittaa sen halukkuuteen uudistaa valtion omistamia yrityksiä ja markkinoiden saatavuutta. CPTPP, johon Kiina kuuluu mutta Yhdysvallat ei, ei ole Yhdysvaltojen edun mukaista.

Harrisin hallinto voisi myös kumota aiempien hallitusten Kiinan tuontitavaroille asettamat tullit, jotka toimivat taakkana Yhdysvaltojen kuluttajille, erityisesti keski- ja pienituloisille kotitalouksille. Harrisin on kyettävä selittämään amerikkalaiselle yleisölle, että tullit ovat itseään vastaan toimivia, koska ne nostavat elinkustannuksia luomatta uusia työpaikkoja amerikkalaisille työntekijöille.

Ei ole takeita siitä, että Harris valitsee oikeat kauppaneuvonantajat tai pystyy vastustamaan puolueensa protektionistisia paineita. Mutta jos hän onnistuu – yhdistämällä suhteellisen avoimen kauppapolitiikan kotimaiseen uudelleenjakoon – hän voi olla käynnistämässä globaalin kaupan elpymistä, joka vahvistaa Yhdysvaltojen taloutta ja parantaa sen globaalia johtajuutta. Trumpin kanssa taas ei ole juuri syytä odottaa muuta kuin uutta iskua maailmankaupalle, mikä johtaisi huomattavasti useampiin häviäjiin kuin voittajiin.

Jos sinua kiinnostaa viennin aloittaminen Amerikkaan, ota yhteyttä:

simo.lahtinen@capteeni.com
+1 641 451 1906

Lähde: project-syndicate.org