Mitä ekonomistit sanovat Harrisin ja Trumpin talouslinjauksista?

Päähuomioita

Molemmat presidenttiehdokkaat ovat julkistaneet talouspoliittisia linjauksiaan. Ekonomistit ovat havainneet niistä osan keskenään päinvastaisiksi.
Ekonomistit ovat kritisoineet korkeita tulleja, hintakontrolleja sekä tippien verotuksen poistamista.
Ehdokkaat ovat yhdestä ehdotuksesta samaa mieltä – molemmat tukevat nimittän lapsiperheiden verohelpotuksia, jotka saavat kannatusta myös ekonomisteilta.

Molemmat presidenttiehdokkaat ovat saaneet kannattajajoukoiltaan suosionosoituksia puhuessaan talouspolitiikastaan — mutta jos yleisö koostuisi taloustieteilijöistä, vastaanotto saattaisi olla kylmempi.

Varapresidentti Kamala Harris, demokraattien ehdokas, ja hänen republikaanivastustajansa, entinen presidentti Donald Trump, ovat esittäneet kampanjalupauksia, jotka ovat saaneet taloustieteilijöiltä kritiikkiä koko ideologisen kentän laajuudelta. He ovat myös esittäneet muutamia lupauksia, jotka ovat saaneet positiivisempia arvioita.

Tässä joitakin heidän esittämiään mielipiteitä jakavia linjauksia:

Trumpin tulliehdotus saa huonoja arvioita

Mahdollisesti vaalikampanjan tähän mennessä laajimmin kritisoitu idea on Trumpin ehdotus nostaa tuontitulleja. Hän on ehdottanut, että kiinalaisiin tuontitavaroihin asetettaisiin 60 % tai korkeampia tulleja ja että kaikkiin tuontitavaroihin tulisi yleinen 10 % tullimaksu.

Elokuussa National Association for Business Economicsin tekemä taloustieteilijöiden kysely osoitti, että nämä suunnitelmat olivat asiantuntijoiden keskuudessa erittäin epäsuosittuja. Kun heitä pyydettiin valitsemaan kolme kahdeksasta mahdollisesta muutoksesta Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaan, vain 2 % kannatti 60 %:n tulleja Kiinalle ja 3 % tuki yleistä 10 %:n tullia.

Asiantuntijoiden mukaan jälleenmyyjät siirtäisivät todennäköisesti tullien korotukset kuluttajahintoihin. Peterson Institute for International Economics -ajatushautomon taloustieteilijöiden analyysi totesi, että Trumpin suunnitelman toteuttaminen maksaisi tyypilliselle keskituloiselle perheelle 1 700 dollaria vuodessa korkeampien hintojen muodossa.

Goldman Sachsin taloustieteilijöiden analyysi puolestaan osoitti, että jos Trump toteuttaisi lievemmän version tästä politiikasta, pitäen voimassa yleiset tullit ja nostamalla Kiinan tuontitulleja 20 prosenttiyksiköllä, hinnat Yhdysvalloissa nousisivat 1 %, ja talouskasvu hidastuisi. Korkeampien hintojen vuoksi Yhdysvaltain keskuspankki (Federal Reserve) pitäisi korot korkeammalla, mikä tarkoittaisi, että sekä yksityishenkilöt että yritykset maksaisivat korkeampia korkoja asuntolainoista, autolainoista ja muista luotoista.

Jopa Trumpin ideologiset liittolaiset ovat arvostelleet ajatusta korkeammista tulleista. Ekonomisti Desmond Lachman, joka on konservatiivisen American Enterprise Institute -ajatushautomon vanhempi tutkija, varoitti, että tullien nostaminen voisi käynnistää uudelleen kauppasodat, jotka voisivat johtaa lamaan.

“Se todennäköisesti kutsuu vastatoimia kauppakumppaneiltamme ja voisi viedä meidät taloudellisesti tuhoisalle tielle, joka muistuttaa 1930-luvun ‘kurjista naapurisi’ -politiikkaa,” hän kirjoitti blogipostauksessaan viime kuussa.

Ekonomisti Carl Schramm, Syracusen yliopiston professori, joka muuten kehui Trumpin talousagendaa, sanoi, että tulliehdotus oli sen heikko kohta.

Ekonomistit varoittavat Harrisia hintasääntelystä viitaten Nixonin aikakauden epäonnistumiseen

Elokuussa Harris ehdotti osana kotitalouksien arjen kustannuksia alentavaa politiikkaa liittovaltion kieltoa elintarvikeyhtiöiden hintojen keinotekoiselle nostamiselle, mutta ei tarkentanut, mitä tämä politiikka tarkalleen ottaen sisältäisi. Viime kuussa Bidenin ja Harrisin hallinto ehdotti lakia, joka poistaisi liittovaltion verovähennykset vuokranantajilta, jos he nostavat hintoja yli 5 % vuodessa. Harris ei ole sanonut, jatkaisiko hän tätä politiikkaa presidenttinä.

Joidenkin ekonomistien mielestä nämä ideat muistuttavat Richard Nixonin 1970-luvun alussa käyttöön ottamaa hintasääntelyä, joka epäonnistui pahasti. (On myös mahdollista, että Harris’n hintakeinottelun vastainen politiikka olisi paljon rajatumpaa. The New York Times kirjoitti Harrisin ajattelua tunteviin henkilöihin viitaten, että kielto perustuisi useisiin olemassa oleviin osavaltiolakeihin, jotka rajoittavat sitä, kuinka paljon yritykset voivat nostaa hintoja katastrofien ja hätätilanteiden aikana.)

Schramm, joka on kriittinen Harrisin yleistä lähestymistapaa kohtaan, sanoi, että hintasääntely oli hänen huonoin ideansa.

“Hintasääntelyn todellinen ongelma on, ketkä se ajaa pois markkinoilta,” hän sanoi. “Jos asetat hintasääntelyn asumiseen, kukaan sijoittaja ei tule rakentamaan vuokrataloja.”

Schramm suhtautui kuitenkin positiivisemmin yhteen Harrisin muista ehdotuksista asumiskustannusten vähentämiseksi – sääntelyn vähentämiseen asuntorakentamisen edistämiseksi.

Lapsiperheiden verovähennykset saavat kannatusta

Molemmat kampanjat ovat ehdottaneet lapsiperheiden verovähennysten laajentamista. Harris nostaisi sen enintään 3 600 dollariin lasta kohden ja 6 000 dollariin vastasyntyneille, kun taas Trumpin kampanja kannattaa 5 000 dollarin vähennystä lasta kohden nykyisen 2 000 dollarin vuosivähennyksen sijaan.

Kun presidentti Joe Biden laajensi tilapäisesti lapsivähennystä vuonna 2021, tutkijat katsoivat sen vähentäneen merkittävästi lapsiperheköyhyyttä. Jotkut ekonomistit sanovat, että laajennetun vähennyksen palauttaminen auttaisi lapsia ja taloutta kokonaisuudessaan. Se vähentäisi nälkää ja kodittomuutta sekä parantaisi koulumenestystä, ja sillä olisi myös pitkän aikavälin hyötyjä, totesi American Universityn taloustieteen professori Mary Eschelbach Hansen blogipostauksessaan elokuussa.

“Terveemmät ja paremmin koulutetut lapset ovat todennäköisemmin työelämässä aikuisina,” hän kirjoitti. “He ovat tuottavampia, joten he todennäköisesti ansaitsevat enemmän aikuisina… Ekonomistin näkökulmasta tuottavammat työntekijät auttavat ylläpitämään vahvaa talouskasvua. He kasvattavat taloutta.”

Toisaalta puolueeton Tax Foundation -ajatushautomo varoitti, että lapsivähennysten ja muiden Harrisin ehdottamien menojen toteuttaminen ilman liittovaltion menojen leikkaamista muualta tai verojen korottamista niiden kattamiseksi voisi kiihdyttää inflaatiota ja syventää valtionvelkaa.

Vinkkien verotuksen lopettaminen voi tuoda ei-toivottuja seurauksia

Sekä Trump että Harris ovat ehdottaneet tippien verotuksen lopettamista. Vaikka tarjoilijoille ja muille alhaisen palkkatason työntekijöille, jotka tukeutuvat juomarahoihin, suunnatun veronkevennyksen tarkoituksena saattaa olla työväenluokan auttaminen, jotkut ekonomistit sanovat, että sillä voisi olla ei-toivottuja seurauksia.

Tippien verotuksen lopettaminen on “huonosti kohdennettu veronalennus”, kirjoitti Alex Muresianu, puolueettoman Tax Foundation -ajatushautomon vanhempi tutkija, analyysissaan viime kuussa. Yalen Budget Lab -tutkijoiden mukaan se koskisi vain 2,5 %:a työvoimasta ja 5 %:a työntekijöiden matalapalkkaisimmasta neljänneksestä.

Toiseksi, jos olet hämmentynyt siitä, kenelle pitäisi antaa tippiä ja kenelle ei, kun tippikulttuuri yleistyy, odota vain, kunnes asianajajasi tai kirjanpitäjäsi odottaa tippiä. Tippien verotuksen lopettaminen kannustaisi vain useampia ammattiryhmiä siirtymään palkasta kohti tippipohjaista korvausta, Muresianu kirjoitti.

Ekonomistit ovat kuitenkin vain harvoin yksimielisiä, eikä tipin verotuskysymys ole poikkeus: Schramm sanoo, että tippien verotuksen lopettaminen oli hyvä idea, vaikka vain periaatteen vuoksi.

Työntekijöiden karkottaminen maasta voisi vahingoittaa taloutta

Trump on toistuvasti luvannut kerätä ja karkottaa laittomat siirtolaiset.

Riippumatta humanitaarisista näkökohdista, ekonomistit suhtautuvat skeptisesti siihen, että siirtolaisten karkottaminen auttaisi taloutta. NABE-kyselyssä, jossa taloustieteilijöiltä kysyttiin, mitä seitsemästä eri maahanmuuttopolitiikasta he tukivat, vain 29 % piti karkotusten lisäämistä hyvänä ideana.

John Horn, Washingtonin yliopiston taloustieteilijä, on niiden joukossa, jotka sanovat, että tällainen toimenpide vahingoittaisi taloutta.

“Jos poistat miljoonia työntekijöitä taloudesta, monet teollisuudenalat, mukaan lukien elintarviketuotanto ja valmistuspalvelut, kärsivät,” hän sanoi blogipostauksessaan aiemmin tässä kuussa. “Jos työvoimaa ei ole, hinnat nousevat ja talous hidastuu. En sano, että meidän pitäisi päästää sisään ketä tahansa – maahanmuuton on oltava hallinnassa – mutta jos työvoimaa ei ole, hinnat nousevat ja talous hidastuu. Se on perustaloutta.”

simo.lahtinen@capteeni.com
+1 641 451 1906

Lähde: Investopedia